28. kesäkuuta 2006

branchailua

Hip hei, mun ensimmäinen oikea pitsineuleeni on valmis! Ilman kommelluksia ei tämänkään kanssa sujunut, mut opin ainakin tulkitsemaan pitsineulekaaviota ja näkemään kuvion jo paperilla. Uskallan ehkä siis aloittaa jotain vähän vaativampaa seuraavaksi, Shetland Triangle on ollu unelmana jo siitä asti kun sen Särmän blogista bongasin. Teille pitsihuivikonkareille tän tylsempää postausta tuskin on olemassa, mut nää on näitä uusien oivallusten juhlahetkiä "helppojen" neuleiden tehtailijalle :D


malli: Branching Out, Knittystä
lanka: SandnesGarnin Kitten Mohair, n. 70g
puikot: 5,0
koko: 15x220cm, yhteensä 40 mallikertaa


Huivin kiinnityssysteeminä virkaa tekevät harakanhampaat. Siis semmoinen hiusklipsi. Mulla rintakorut tuppaa aukeamaan ja lentelemään minne sattuu, tää on vähän Hessu Hopomaisempi vaihtoehto. Tahtoo sanoa turvallinen :)


Niin se sähläys. Oon katsellu muiden pitsihuiveja, varsinkin just tätä BO:ta ja ollu huomaavinani että se lötkähtää käytössä. Ei siis pysy pingotuksesta huolimatta ryhdissä. Ja koska mun on pakko kokeilla kaikkea ainakin kerran, ajattelin että ihan kevyen kevyt tärkkäys auttais asiaan hienosti. Väärin urposeni. Jos on huivin väri hattaramainen, niin oli se kyllä hattaramaisen tahmeakin sen tärkkäämisen jälkeen. Tuli suhhuuteltua vähän ronskimmalla kädellä ja jouduin pesemään & pingottamaan huivin sen kokeilun jälkeen uudestaan. Pienempi määrä tärkkiä toimii hyvin, huivi ei ole kova (eikä tahmea) mutta tuntuu kestävän kuosissaan paremmin nyt.

Jaah, jos palaisi puikkojen ääreen :) Vaihtelen taas töitä siihen malliin että juurikohan mikään koskaan valmistuu...?

10 kommenttia :

neja kirjoitti...

Ihana:) Mullakin on menossa BO pinkistä alpacasta, mutta mutta tällä hetkellä on vasta 2 mallikertaa tehtynä kun onnistun jostain syystä tekemään koko ajan virheitä:/ Jouduin yhesti jo purkamaan koko huivin kun olin sitä jonkin matkaa tehny. Vaikein pitsi kyllä mitä olen ite vääntäny!

KirsiÄr kirjoitti...

Täälläkin on tänään hipelöity Shetland Triangle -mallia. Se on muuten varmaan helpompikin kuin BO. Ainoa pohdintä on siinä alussa, kun pitää vähän kikkailla.

BO on söpö.

laura kirjoitti...

Ihana BO! Missähän mun on..? Se on kyllä ihan tyhmä, valkoinen ja kutittaakin sitä paitsi. Tuollainen hattarainen olis pal ihqumpi, pitää varmaan tehä uus :)

Sä oot sit velho kokeilemaan noita vaihtoehtoisia tapoja (tärkkäys, kenkäin värjäily...) Jäin muuten nauramaan tuota "urposeni" heittoa. Isukin etunimi on sit toudella kaunis :)

Niin ja sit piti viel ihan intsinä guuglata et missäs se shetlannin kolmion ohje onkaan. Aah, ai niin tässä wrap stylessa mikä löytyy ihan omasta hyllystä. Ai miten niin en enää edes muista mitä lankoja ja kirjoja omistan...

marsu kirjoitti...

Tuo on siis ihq. Mie oon oppinut/sisäistänyt uuden sanan ja viljelen sitä joka paikkaan :-D

Sullakun on noita kooleja niin siehän voit koolata sen Lauran (tyhmän) valkoisen huivin... ja laittaa huuhteluainetta niin se vois lakata kutittamasta... Siis pitäähän kamua jelpata, eiks vaan?

Jatta kirjoitti...

neja: kyllä sitä pitsiä oppii lukemaan siinä tehdessä aika hyvin, puikot vaan viuhumaan niin kyllä se alkukankeuden jälkeen lähtee.

kirsi är: Oisko noin? Voi vitsi jos Shetland Triangle oliskin helpompi, ihan turhaan oon siis jännittäny monimutkasen näköisiä pitsihuiveja. Mitä mahdollisuuksia tää avaakaan.. Bubbling under-lista senku vaan kasvaaaaa..

Laura: pitihän se arvata, mietinki vähän ku käytin sanaa urpo että näinhan tässä käy :) No ei siinä, mun lempikirosanani oli teininä Pertti. Ja ensimmäisen poikaystävän isä oli Pertti myös. Kuukauteen en osannu kitkeä sanaa pois suustani, hoin vaan aina perttiperttipertti ja appiehdokas huuteli nomitähä..

Ja oon tosiaan kova kokeilemaan. Ja säätämään. Siitä tuo blogin nimikin synty :P

Hitto mun on pakko hommata se Wrap Style! Se oli vaan Suomalaisesta loppu :(

Vilma kirjoitti...

Vai meinas sulle tulla hattaraa ihan sormituntuman kanssa, hih! :) Makea BO ja toi harakanhammas sopii siihen ku naula päähän. Tahtoo siis sanoa että loistavasti. :)

Tajusin vasta, että tolla klipsullahan saa samalla näpsästi kiinnitettyä huivin takkiinkin kii. Mulla kun tuppaa pienemmälläkin tuulenvireellä lenteleen huivit silmille ja minne sattuu. Pitääkin ottaa toi systeemi testaukseen heti syksyn tullen, niin vähenee autoilijoiden äkkijarrutukset nöillö main, ku en enää huivin sokeuttamana astu suojatielle ihan miten sattuu. :)

Satu U kirjoitti...

Aivan ihana! Onneksi olkoon eka pitsineuleesta! Hienosti onnistuit. Mä vaan aina vaan taistelen oman fifini kanssa... taitaa jäädä ufoksi? Miksi mun pitääkin aina valita niin ohut lanka ja puikot?

Carita kirjoitti...

Siitähän tuli oikein fiini!
Mun BO on vielä kesken, pitäis varmaan saattaa se valmiksi lähiaikoine.

Jatta kirjoitti...

Vilma: Ootko varma syystä miksi ne autoilijat jarruttelee ;)

satu u & carita: kiitos!

särmä kirjoitti...

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että shetlannin kolmio on iisi juttu Branchingiin verrattuna.
Oon yrittänyt BO:ta ainakin kolmesti kertaakaan onnistumatta.

Kiva, kun postaukseni inspiroi:)