Niisk
Ette kyllä usko kuinka mykistynyt ja otettu olen edellisen postauksen kommenteista! Ootte kaikki niin ihania että oikein itkettää! Oli ihanaa saada kirjoittaa jostain niin rakkaasta asiasta kuin oma kultainen mummini, ja että vastaanotto oli vielä tällanen, voi mua onnekasta :)
Harmittaa että viime postauksessa jäi yksi iso käsityö esittelemättä, kuvissa mummin takana nimittäin näkyy mummolan portti, joka on mumpan suunnittelema ja yhdessä pappapuolen kanssa tekemä.
Portin toinen puolikas kuvassa sekä mummolan päärakennusta taustalla. Aatelkaa, portti on vasta muutaman vuoden ikäinen, voi kun minäkin olisin yhtä touhukas tuon ikäisenä!
No touhua mulla vielä ainakin riittää, joskus tuntuu että pää räjähtää ideoista :P Joululahjoja tehdessä pääsi oikein "piru" irti kun huomasin suunnittelevani ja tekeväni aina vain enemmän ja enemmän lahjoja. Että joskus näinkin :D
Kuvassa lahjuksia monenmoisia. Työkamuille avaimenperiä ja jollekulle vauvanvaatteita. Jollekulle? Hovikuvaaja lisääntyy!! Jei, mäkin pääsen neulomaan minipieniä juttuja hyvällä syyllä :D
Malli on Top Down Bonnet ja funktio vaavinpäähine. Ja arvatkaa onko puikkokokoa tahi langankulutusta missään ylhäällä? Nojooei :( Lanka on Tennesseetä, sen sentään muistan!
Tämä malli on aivan ihana, ajattelin pitää tulokkaan hatuissa niin pitkään, että Hovikuvaajalla palaa käpy.
Pikkuiset avaimenperät on tehty huovasta ja täytetty vanulla, ideoita touhuun Flickristä. Merwing on näissä huopahommissa ihan pöllöguru. Pöllöt on ihania!
Serkkusiskokset saivat pupuja. Isompi pikkusiskolle reppumaskoksi ja pienempi isosiskolle vaikka työavaimiin. Tikkarit mukaan ja ylimääräinen mulle, eikös joo?
Viimeisenä esittelen ihan hassuntyhmän jutun, mutta pistetäänpä idea kiertoon mikäli jollakulla olis niin huumorintajuisia lahjansaajia ku miun kummipoikani on ;)
Kummipoju pyysi kummitädiltä vaatimattomasti lahjaksi miniläppäriä. Huh huh, aika pieni pyyntö! Yleensä toiveet on ollu suhteellisen järkeviä ja toteutettavissa, nyt tuli kummitätille pieniä paineita.. Hikoilin ensin muutaman tunnin ajan kunnen kaverin kanssa välähti:
Vähän pahvia, työläppäri, kopiokone ja pokkaa. Tuli oikeasti ihan aidon näköinen, naurettiin "konetta" porukalla ihan pissat housussa!
Läppäri on tungettu kopiokoneeseen toimistoväen pällistellessä hiljaa pöytiensä takana, kopiot liimattu pahville ja päällystetty piirtoheitinkalvolla "näytön" kohdalta. Koneen saa kiinni ja kun kummipoju sen avasi, paljastui sisältä rahaa "säästä rahat koneeseen ite"-periaatteella :D
Kyllä tuota on naurettu. Vieläkin naurattaa :) Eipä taida tulla enää epärealistisia toiveita, tai jos tulee niin ens vuonna sitten i-podia vääntämään..
Vähänkö olen julma kummi!
