14. huhtikuuta 2009

silimäni terhän!

Heippatirallaa! Vietin pääsiäisen lapissa mummoni luona jossa riitti aurinkoa, lunta, naurua sekä kyyneliäkin. Mummi täytti 80-vuotta, ja merkkipaalun kunniaksi järjestettiin oikein mahtijuhlat pitopöytineen :) Tätykkäni oli laittanut juhliin herkulliset ruuat sekä leiponut suolaista ja makeaa niin paljon, että pöydät suorastaan parkuivat taakkansa alla. Sanomattakin lienee selvää että päivä oli menestys, ja juhlaväen määrä oli liikuttavan suuri.

Mumppa otti vieraita vastaan ja seurusteli heidän kanssaan kuin vanha tekijä, minä hyydyin paaaaljon ennen mummia joka jaksoi viihdyttää vieraita aina pikkutunneille asti. Ihan uskomaton se meidän mummi!


Mummi ja vauvamaha kuvassa, meiän matriarkalla on seitsemän lasta yhteensä! Lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia en jaksa edes laskea, me ollaan sikiävä suku. Mummi sano että pappa ku häntä kattokin niin heti oli taas maha pystyssä :D

Pitihän se mummia jotenkin muistaa, ja huiviahan sitä sitten neulottiin. Joululahjahuivi teki tepposet ja päästi räntäsateessa väriä mummin valkealle takille, olen asiasta tosi näreissäni enkä varmasti osta enää ikuna Dropsin Alpacaa. Tämä huivi oli sitten ikäänkuin korvikkeeksi :)


malli:
Moonlight Sonata Shawl by Shui Kuen Kozinski

lanka:
Wetterhoff Sivilla, vajaa 3 kerää

puikot:
4,0

muuta: Ravelryssa täällä

Mallia oli ihan kiva neuloa, mutta aloitustapa oli ihan typerä. Joten tuskin neulon mallia enää toiste.. Lisäksi huivin muoto oli omituinen joka teki pingotuksesta melko haastavaa, hermo meinasi palaa!

Mummilla ei pokka meinannu pitää kun kuvasin sitä pihassa, voi että on ihanaa kun se nauraa niin paljon!


Rintarossi oli alunperin tarkoitus tehdä itse alusta loppuun, mutta taitojen vähyys kävi kömpelöissä yritelmissä tuskaisen selvästi ilmi.. Tyydyin ostamaan valmiin korupohjan johon kiinnitin makeanvedenhelmiä. Tykkäsi se mummi siitä silti :) Minen vaan muistanu ottaa lähikuvaa!

Loppuun vielä kuva mummin omasta taidonnäytteestä 60-luvulta, mummi neuloi joka talvi lapsille uudet villapuserot.


Kuvassa oikealla on minun oma äippäni joka oli myös lapissa mukana. Ja jolle tein myös juhlahuivin. Ja joka EI suostunut kuvattavaksi. Pöh ;)