28. toukokuuta 2009

Wilhelmiina

Elämme jännittäviä aikoja. Loppuviikoksi on luvattu unelmieni säätä jota kuitenkin varjostaa tieto siitä, että kaikki kesähameeni tuntuvat kutistuneen talvella. Voi plääh! Kinnaa, kiristää ja ahistaa. Eipä tässä tarvitsisi karistaa kuin muutama hassu kilo mutku.. on se harmi että ruoka on niin hyvää :D

Tarvitaan nopeita ratkaisuja, ompelisko uutta vai eikö ompelisko. Pomppisko helteillä miehen vaatteissa kunnes mahamakkara vähän pienenee, vai hankkisiko isompaa kolttua suosiolla ja possuilisi jäätelöä vanhaan malliin? Ja jos ongelmat ovat oikeasti tällä tasolla, niin eikö asiat ole aika hemmetin hyvin :)

Nonnii, sitten muihin asioihin! Kukapa muistaa tämän ihanan mekkosen, jonka kanssa langan loppuminen johti sydäntäsärkevään purkupäätökseen? Lanka löysi paikkansa maailmassa.

Wilhelmiina

malli:
Mohairmetsän Nejan ihanainen Wilhelmiina
lanka: ONline Linie 155 Supercool, 700g
puikot: 2,0 ja 2,5
muuta: Ravelryssa täällä

Älyttömän kaunis malli joka on roikkunut to-do-listalla ilmestymisestään asti. Ihan mieletön!

Wilhelmiina

Jouduin muokkaamaan ohjetta melkoisesti, koska ensinnäkin olen puolet isompi kuin siro Neja, ja toiseksi tiheyteni oli ihan kamalan paljon pienempi kuin alkuperäisessä. Sommittelin palmikot yläosaan uusiksi ja laskin kaiken muutenkin isommaksi samalla. Kyllä kannatti, istuu kuin unelma!

Wilhelmiina

Kaula-aukkoon ja hihansuihin tein huolittelun i-cordina, hiiiidastaaaa mutta somaa. Antaa neuleelle todella huolitellun ilmeen, aion kyllä käyttää tätä tapaa toistekin.

Ainoa juttu joka harmittaa on se, että purkulanka oli niin pirhanan kippuraista ja minä niin kerpeleen laiska, että neulepinta on ällöttävän epätasainen. Jospa se pesussa rentoutuisi. Kai se on pakko uskoa että purkulanka on pakko kastella ja roikottaa ennen neulomista :P

Wilhelmiina

Kukkuu! Nyt mulla haluttaa Wilhelmiina-keksejä. Ihanan laihduttavaa :D

11. toukokuuta 2009

lentoon lähdössä

Tämä kevät on ollu ihan rautaa! Jos viime keväänä olinkin koko ajan kipeänä ja väsynyt, niin tämä vuosi on maksanut kalavelat tuplaten takaisin. Että kiitos vaan kaikille kosmisille voimille siitä, toivottavasti korkeapaine kestäisi mahdollisimman pitkään :)

Onhan se niin, että elämässä pitää olla jonkinlaista aaltoliiketta jotta osaisi enemmän arvostaa niitä hyviä hetkiä. Joskus kun maailma murjoo oikein kovalla kädellä sitä on vain niin kovin vaikea muistaa.. Nyt kun asiat tuntuvat soljuvan kuin itsestään voisin kirkua silkasta onnesta!


malli: Laminaria by Elizabeth Freeman, suurempi koko
lanka:
Grignasco MerinoSilk kaksinkertaisena, yhteensä 125g

puikot:
3,5

muuta:
Ravelryssa
täällä

Ei, täällä ei ole enää lunta. Kuva on otettu pääsiäisenä mumpan synttäreillä johon neuloin myös itselleni juhlahuivin, jonotuslistalla kauan roikkuneen Laminarian. Hitto että on kaunis huivimalli, mun ehdottomia suosikkejani! Mallista ei voi sanoa ihan samaa, aurinko paistoi niin kirkkaasti silmiin että pisti irvistämään :D


Kengät kruunaavat tyylin, ha ha.. Talvitöppöset eivät kuuluneet sisäpukeutumiseen :D
Mekko on omatekemäni, harmi etten saanut siitä kunnon kuvia. Puhvihihat, paljon kirpparipitsiä ja leveä helma = niiiiiin mua! Tähän mekkoon tuli tuherrettua kunnon kaavat ja ajattelin ommella kesäisemmän version helteitä varten.

Taidan tästä liihotella ripustamaan pyykkiä, ällöttävän iloisella mielellä. Pus!!