12. syyskuuta 2010

suloinen sunnuntai

Jossain vaiheessa viime kesää sattui sellainen ihmetys, että löysin sisältäni uinuvan ompelijattaren. Ommelluthan olen koko ikäni, mutta touhu on ollut aina enemmän tai vähemmän ryppyotsaista, stressaavaa ja osittain jopa vastenmielistä. Oi sitä pilalle leikatun kankaan määrää, niitä keskenjääneitä tekeleraasuja, noita primitiivisiä kiukkukohtauksia sovitushetkinä! Olenkin ollut melko ihmeissäni, kun ompelu on rullannut viime aikoina kuin unelma ja koittanut repiä ilon irti ompelemalla kesän aikana mahdollisimman paljon.

Dress

Tämä mekko on ollut himotuimmat-listallani jo keväästä, ja löysin siihen vihdoin täydellisen kankaan Eurokankaan alelaarista pilkkahinnalla. Kangas on täyttä viskoosia, superlaskeutuvaa (ja -purkautuvaa), jonka ompelu ei ollut sitä kaikkein miellyttävintä touhua. Ja silti onnistuin! Voi riemu!

Kaavan olen muokannut niin monesta hyväksihavaitsemastani mekosta, että se on oikeastaan omani. Tällä kertaa siirsin vetoketjun selästä kylkeen ja lisäsin helmaan volyymia reippaasti viime versiosta poiketen.

Dress

Alushame on muokattu kirpparilta löytämästäni morsiuspuvun tyllihameesta, löytö jonka jälkeen pompin iloisesti päivätolkulla :D Lyhensin tyllihametta puolella ja kiinnitin sen lyhyeen alushameeseen, jotta sain sen pituuteen jolla on minulle eniten käyttöä.

Dress

Nyt kun saisi ompeluunsa vielä lisää nopeutta. Että voi ihminen olla hidas :D Mä en sitten ollenkaan ymärrä, miten Muodin huipulle- suunnittelijat vaan voivat ommella iltapuvun kahdessa päivässä, kun itse ompelen perusmekkoa valehtelematta kaksi viikkoa o_O

Noh, toisaalta sen pitääkin mennä niin, että ensin tulee taito ja varmuus, sitten vasta se nopeus. Voi kärsivällisyys, miun akilleen kantapääni, taas meitä koitellaan!

23 kommenttia :

Jaana kirjoitti...

Ei ei ei. Tämmösiä ei saa esitellä. Syötävän suloinen; noi hihat ja pitsit ja mahtava alushame. Ihan täydellinen aikuisten naisten prinsessamekko! Tykkään hurjana!

Anna-Kaisa kirjoitti...

Ihana mekko! Innostuisimpa itsekin ompelemaan ja uskaltautuisin muokkailemaan kaavoja. Kokeilut palkitaan aina jossain vaiheessa!

Täytyy vielä lopuksi kehua sun blogia kokonaisuudessaan. Hirmu inspiroivia ja kauniita tuotoksia sekä nättejä kuvia. Kestää kymmeniä selauskertoja.

Tess kirjoitti...

Ihana mekko ja tuo alushame on aivan mahtava!

Tunnen pelkoa ja kunnioitusta ompelukonetta kohtaan, jonka tähden mulla on yhdet jos toiset kaavat leikattuna kankaista, mutta ompelukoneen luo en tunnu uskaltautuvan. Pitäs ottaa itseänsä niskasta kiinni, vaikka miksi kiusata itseään, kun voi aina neuloa :D

Susanna kirjoitti...

Ihana! Ja niin sun näköinen!

Ompelunopeudesta: Muodin huipulle kisaajat _ei_ osaa ommella. Niiden tehtävä on suunnitella se vaate ja sitten vain kasata keinolla millä hyvänsä. Kuka tahansa voi tehdä niin, mutta tarkoitusta se ei palvele.

Isoimman askeleen nopeudessa voi ottaa suunnittelemalla etukäteen hyvin mitä aikoo tehdä. Ettei siinä ommellessa tarvi miettiä että pitääkö tää nauha nyt ommella tässä vaiheessa et menee nätisti. Mä usein, edelleen, kirjoitan summittaisen työjärjestyksen paperille, sitten se työ on jo tavallaan kerran ommeltu ja varsinaiseen työhön menee vähemmän aikaa. Eikä tarvi purkaa. :)

Elios kirjoitti...

Kerrassaan loistava mekko! Nuo pitsit on ihanat. Blogistasi löytyy aina inspiroivia juttuja. :)

Anneli kirjoitti...

Todella kaunis mekko !
Tuollaisen kun päällensä pukee, tulee varmaan prinsessamainen olo :)

Jatta kirjoitti...

Jaana: Melkein arvasin että on sun makuun :D
Mä olin ihan myyty kun näin tuon mummokankaan kurkistamassa alelaarin kasassa ja mylläsin aika monta laatikkoa että sain tarpeeksi paloja mekkoa varten <3 Ei sinne kyllä mitään sit enää muille jäänytkään ;D

Anna-Kaisa: Kyllä, kokeilut ja sinnikkyys palkitaan, mutta kovin on ollu kivinen minun ompelu-urani neulontaan verrattuna ;)
Kiitos kauniista loppukaneetista, tulipas kerrassaan loistava mieli <3

Tess: Ompelukone ja saumuri on kyllä kunnioitusta herättäviä masiinoita. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen saumuroinut kankaan keskelle reiän ja hukassahan se on sitten koko ompelus sellaisen haaverin jälkeen :P Silloin on tullu päästettyä kyllä aika rumia samoja :D

Neuloessa ei mene hermot lähes koskaan, se on vaan sellaista rentouttavaa jatkuvaa liikettä <3

Susanna: Mä aina katson monttu auki niiden kilpailijoiden joitain luomuksia, laskokset ja ihmeelliset leikkaukset ei vaan vääntyisi multa vaikka kuinka yrittäisin :( Mut eipä taitaisi kestää kovin monen työ lähempää tarkastelua, oot ihan oikeessa. Jotkut teippaa tai liimaa koko asun joka hajoaa pahimmasa tapauksessa jo rampilla :D Viihdyttävää silti! Ihan mun lempisarjoja <3 Mieleen on jääny viime vuodelta Leanna, sen pukujen rakenteet oli ihan mielettömiä!

Ihailtavaa järjestelmällisyyttä työvaiheiden ennakolta suunnittelussa. Mut hei, sä ootkin ammattilainen! Saisit sydänkohtauksen ku näkisit kuinka täällä suhaillaan :D :D

Elios: Kiitos mahottomasti! Pitsit on kyllä syötävät, välillä tahtoisi tunkea niitä joka paikkaan :D

Anneli: Hovikuvaaja sanoi että mekko on kuin linnanneidon, itse vähän pelkäsin Pikku Talo Preerialla-vivahteita :D :D

Marsvin kirjoitti...

Ihanan romanttinen! Nuo pitsitkin, voih! Ihana mekko! Mä pistän ens vklna vauhtia omaan ompeluuni, jotta saat ne kaavat takas. I promise!!! Mun momentum jotenkin katkesi helteiden loppumiseen :-(

Emma kirjoitti...

Voi miten suloinen, ihan voisi luulla vintageksi :)

Rosalía kirjoitti...

Oh, I love this dress. You look really pretty!

Jatta kirjoitti...

Marsvin: Hey, ei mitään paniikkia :D Ei niissä lehdissä oo mitään mitä tarvitsisin just nyt, palautat ku jaksat :)
Mä ajattelin ens viikolla vähän surautella taas kunhan saan mielitilan oikeaksi, pinna piukalla tai kiireessä on turha edes nostaa koneita kaapista ulos. Sitten keittiön pöytä taas peittyy muutamaksi viikoksi epämääräisen läjän alle :P Kyllä mulla vielä joskus on se puuhahuone prkl ;D

Emma: Oi kiitos :) Vintagemekko oli kesällä kovassa haussa, mutta turha luulla että näin isolle ihmiselle mitään löytyy :( Siroilla on vähän helpompaa tehdä kunnon löytöjä, olen monesti jättänyt kauniita vaatteita tippa linssissä kirpputorille pienuuden vuoksi. Ja voi kuinka monet kengätkin on täytynyt jättää, vaikka mulla on melko pieni jalka näin pitkäksi (38-39). Nyyh.
No mutta toisaalta en varmaan osaisi edes ommella, ellen olisi opetellut taitoa juurikin pituuteni ja ison kokoni vuoksi aikoinaan :D Että puolensa ja puolensa ;)

Rosalia: Thank you so much!

Nina kirjoitti...

No onpas tosiaan suloinen mekko mekkonen. :)

Typy kirjoitti...

Hupaisaa, että minulla on tuore, aivan identtinen kokemus ompelusta ja onnistuneesta mekosta ja peilaan tätä onnistumisen onnea vielä samanlaiseen ompeluhistoriaan. Samoissa asioissa toivoinsin jopa kehittyväni. Se kärsivällisyys ja vauhti :)

Alice kirjoitti...

Such a lovely dress! Love it!! It fits you graciously!!

O kirjoitti...

Voi, suloinen mekko! :) Nauratti, kun mulla on jemmassa tota ihan samaa pitsiä, tarkoituksena tulla sopimsteeksi ties mihin...jotenkin kaunis pitsi ilmeisesti!
Outi

Vilma kirjoitti...

Heh, Ingallsin Laura, Melukylän lapset ja Peppi samassa kuvassa. :D Ne siis mulle tulee mieleen tunnelmasta, aikakaudesta ja tyylistä taustoineen. Sunnuntaitunnelmaa kerrakseen. :)

Jatta kirjoitti...

Nina: Kiitoksia paljon :)

Typy: Hauska sattuma! Itse toivoisin tosiaan sitä vauhtia ja sujuvuutta ompeluun lisää, välillä tuntee itsensä niin pöntöksi ja kömpelöksi :D

Alice: Thank you! I'm really pleased myself <3

Outi: Oi onko? Pitsit on ostettu Elämänlanka-liikkeestä täältä Hämeenlinnasta ja ne on niiiin ihania!! Virkatut pitsit on tosi mieluisia, ei vaan hermo kestäisi virkata itse, mielummin maksan sitten valmiista (vaikka pitsien hinta oli melkein kolminkertainen mekon muihin materiaaleihin nähden...)

Vilma: Nonni, se on sitten Maija Vilkkumaan biisi soimassa päässä koko loppupäivän! ;D

O kirjoitti...

Ostin pitsin Turusta, niin sitä samaa varmaan myydään noissa nauha-ja nappiliikkeissä. Täällä maksaa varmaan yli 2€/m? niin ei niitä tosiaan ostella kuin hartaasti harkiten. Muuten tulisi pitsejä laitettua enemmänkin...juu, vielä kun omat pitsit virkkaisi, mut siihen ei sentään aika ja kärsivällisyys riitä ;)
Outi

NorppaStiina kirjoitti...

Kaunis mekko! Ja mikä löytö tuo alushame. :)

Jatta kirjoitti...

Outi: Joo, samoissa hinnoissa on täälläkin. Ja jos sitä tosiaan vielä noin sirot pitsit itse yrittäisi virkata, niin eihän tässä saisi koskaan valmista!

Norppastiina: Eikös olekkin <3 Ihan onnessani vieläkin!

santra kirjoitti...

Toihan on ihan namumekko!

Jatta kirjoitti...

santra: Voi kiitos :D

ArualMaria kirjoitti...

Kunnon söpöilymekko! Sopii sulle kyllä hyvin!

Mikähän siinä ompelussa onkin, että se on (välillä) vastentahtoista, vaikka jälkeä syntyy nopeamminkin kuin neuloen. Neulominen vaan on ihan eri tavalla terapeuttista kuin ompelu. Ommellessa pääsee aina ärräpäitä. :D